Sukutapaaminen Sodankylässä

Maakaupan kehitystä Sodankylässä voidaan seurata vuodesta 1843 lähtien. Mainittuna vuonna nimittäin kruununvouti Wallenius esitti, että kalaa, lihaa, herneitä, suolaa, hamppua, purjekangasta, talia, voita, juustoa, jauhoja, ryynejä ja tupakkaa saataisiin myydä Lapin kihlakunnassa mm. Sodankylän kirkon läheisyydessä. Ensimmäiset n.s. porvari- eli kauppaoikeudet sai Sodankylässä talokas Nils Anneberg v. 1845. Hänen seuraajinaan mainitaan myöhemmin Aleksi Onnela sekä Matti Onnela ja monet muut entisajan kauppamiehet.

H. I. Mannermaa Oy:n alkujuuret ovat lähtöisin vuoden 1908 toukokuun 2.pv.
Matti Onnelan luovuttua kaupanpidosta möi hän kauppansa tavaroineen ja taloineen nuorelle yrittäjälle Heikki Ilmari Mannermaalle (1880-1939) (isä Juho Mennander (1848-1911), ii Lukkari Tuomas Mennander (1815-1891)), joka paikkakunnalle oli muuttanut Kemistä, missä oli palvellut O. V. Lehdolla. Käytännöllisen alan koulutuksen oli hän kuitenkin saanut setänsä Henrik Mennanderin (1855-1921) liikkeessä Kestilässä. Syntyjään oli kauppias Mannermaa Piippolan poikia. Teoreettiset alan tietonsa hän sai Oulun kauppakoulussa.

Matti Onnelalta ostamansa kauppatalo sijaitsi Kitisenjoen itäpuolella kirkonkylässä n.s. Piilolanharjulla. Kaupan mukana siirtyi uuden yrittäjän palvelukseen edeltäjäänsä jo pitkän aikaa palvellut neiti Saima Sandström, joka myöhemmin toimi mm. ”postineitinä” sekä opettajana kirkonkylän kansakoulussa.

Heikki Ilmarin vaimon Alma Augustan juuret ovat Padasjoella. Alman äiti Amanda Lilia Pesälä (1845-1900) lähti Padasjoelta vanhemman sisarensa Eva Lisan (1842-) kanssa Rautalammin pappilaan piioiksi vuonna 1860. Sieltä Amanda muutti edelleen Suonenjoelle 1869 ja avioitui 1872 seppä Johannes Fredrikss. Nykäsen kanssa. Johanneksen kuoltua vain 34- vuotiaana ja vain neljä päivää nuorimman lapsen Aini Katrin syntymän jälkeen, nuori leski muutti aikanaan Kemiin tyttärensä ja Tiuran perheen pariin.
Johanneksen ja Amandan lapset: (Syntyneet Suonenjoella)
*) Vanhin lapsista Amanda (1872-1960), oli avioitunut juuri Pietarin kultaseppäkoulusta Kemiin 1896 saapuneen Franz Wilhelm Tiuran kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta. (Huom! Tiura-uistin)
*) Juho Nykänen 1874-
*) Elin Ida 1876-1957 Nykänen (Enegren)
*) Alma Augusta 1879-1929 Nykänen (Mannermaa)
*) Aini Katri 1882-1968 Nykänen (Nyyssönen)

Kemissä Heikki Ilmari tapasi Alma Augustan ja he avioituivat 30. heinäkuuta 1906. Heidän lapsensa Taina Heta syntyi Kemissä 1907. Perhe lähti kohti Lappia jo seuraavana vuonna 1908. Lapsia syntyi lisää Sodankylässä, Alma Annikki, Eeva Liisa ja Leila sekä Kauko Heikki, Reino Kalervo (eli vain muutaman kuukauden), Ahti Johannes ja Pekka Sakari. Nuorin lapsista Veli Päiviö syntyi Rovaniemellä. Paavo ja Jouko, pojista vanhimmat, kaatuivat talvisodassa Suomussalmella 1939.



Varmuudella ei tiedetä sen ”korpivaelluksen” syntyjä, joka sai nuoren miehen jättämään hyvän toimensa Kemissä ja siirtymään silloin niin kovin syrjäiseen perukkaan kuin mitä Sodankylä vielä silloin oli. Ennen kaikkea on tämä ollut osoitus rohkeasta yrittäjämielestä ja halusta ponnistaa itsenäisenä kauppiaana eteenpäin.


Alkuvaikeuksista selvittyään jatkui liiketoiminta sikäli myönteisesti, että ensimmäinen oma liiketalo rakennettiin v. 1913. Tämä kauppatalo rakennettiin kaukonäköisesti kylää erottavan joen länsipuolelle ollen onnistunut ja oikea ratkaisu, sillä asutus laajeni vähitellen tänne Kitisenjoen ja Jeesiönjoen väliseen niemekkeeseen, missä kirkonkylän keskusta nykyisellään sijaitsee.